Jalkapallomatka: Arsenal FC – Manchester United

Arsenal FC:n ja Manchester Unitedin välistä kaksintaistelua pidetään Englannin jalkapallon hienoimpana kilpailuna. Molemmat seurat hallitsivat Valioliigaa 1990-luvun alusta vuoteen 2005 ja olivat toistensa suurimpia kilpailijoita. Siitä lähtien näiden kahden väliset ottelut ovat olleet todellisia spektaakkeleita. Paljon maaleja, 21 pelaajan välisiä riitoja, tappeluita pelaajatunnelissa: tämä klassikko ei tunne rajoja. Ja vaikka molemmat seurat eivät enää nykyään olekaan Valioliigan sarjataulukon kärjessä, joukkueiden välillä on edelleen kiihkeää kamppailua. Ne kilpailevat edelleen joka vuosi Mestarien liigaan pääsystä. Joukkueiden väliset ottelut ovat edelleen jännittäviä yhteenottoja, joista koko kansa nauttii. Tämän ottelun seuraaminen loppuunmyydyllä Emirates Stadiumilla on taatusti yksi englantilaisen jalkapallon kauneimmista kokemuksista.

Tältä sivulta löydät kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla voit valmistautua Arsenal FC – Manchester United -jalkapallomatkaan:

• Historia: Arsenal FC – Manchester United
• Ikimuistoisimmat pelit
• Faktoja: Arsenal FC – Manchester United
• Molemmissa seuroissa pelanneet pelaajat
• Emirates Stadium Arsenal FC vs Manchester United -ottelun aikana
• Arsenal FC:n logo

Varaa Arsenal FC -jalkapallomatka
Varaa Manchester United -jalkapallomatka

Historia: Arsenal FC – Manchester United

Arsène Wengerillä oli suuri rooli tämän kiivaan kilpailun syntymisessä seurojen välille. Kun ranskalaisvalmentaja siirtyi valmentamaan Gunnersia vuonna 1996, häneen suhtauduttiin hyvin epäluuloisesti. Hieman etäinen mies, joka siirtyi Japanin harmittomasta Nagoya Grampus Eight -seurasta… eihän tästä voinut seurata mitään hyvää? Wenger onnistui kuitenkin nousemaan silloisen yksinvaltias Manchester Unitedin suurimmaksi haastajaksi ja pelaamaan samalla houkuttelevaa jalkapalloa. Vuonna 1998 hän teki uskomattoman suorituksen kääntämällä 12 pisteen tappion ja tuomalla Arsenal FC:lle mestaruuden.

Seuraavien kahdeksan vuoden aikana Arsenal FC ja Manchester United jakoivat kotimaan mestaruudet keskenään. Muut Valioliigaseurat eivät voineet tehdä muuta kuin katsoa vierestä. Koko ajan molemmat valmentajat, Wenger ja Sir Alex Ferguson, kävivät kiivasta sanallista taistelua, ja herrat pilkkasivat toisiaan säännöllisesti tiedotusvälineissä. Tämän seurauksena heidän välinsä jakautuivat entistä enemmän, ja koko maa asettui jommankumman riitapukarin puolelle.

Näiden legendaaristen valmentajien lähdön jälkeen nämä kaksi supervoimaa menettivät hitaasti mutta varmasti valta-asemansa Valioliigassa. Manchester City ja Chelsea FC ohittivat heidät omistajiensa taloudellisten panostusten avulla. Silti kaikki englantilaiset jalkapallofanit muistelevat entisaikojen nostalgisia aikoja. Vaikka uusia huippuotteluita onkin syntynyt, yksikään niistä ei yllä samalle tasolle kuin Gunnersin ja Punaisten paholaisten väliset ottelut. Onneksi seurojen omistajat ovat investoineet viime vuosina palatakseen takaisin huipulle. Manchester sai jopa houkuteltua Erik ten Hagin lähtemään Amsterdamista Manchesterin riveihin. Tästä huolimatta näiden kahden kilpailijan välisistä otteluista ei puutu jännitettä ja sensaatiota.

Arsenal FC – Manchester United: ikimuistoisimmat ottelut

1. helmikuuta 1958: Arsenal FC – Manchester United 4 – 5

Tämä Gunnersin ja Punaisten paholaisten välinen ottelu oli ”Busby Babesin” viimeinen peli ennen Münchenin lentokatastrofia. Viisi tuona päivänä pelannutta Unitedin pelaajaa menehtyi viisi päivää myöhemmin tapahtuneessa lento-onnettomuudessa: Duncan Edwards, Tommy Taylor, Mark Jones, Eddie Colman ja Roger Byrne. Itse ottelu oli täynnä jännitystä. Arsenal FC oli 0-3-tappiolla, mutta onnistui tasoittamaan erätauon jälkeen. Sen jälkeen United siirtyi jälleen johtoon ja piti voittoaseman loppuun asti. Lento-onnettomuuden jälkeen United päätti jatkaa kauden kuitenkin loppuun ja turvautui nuorisopelaajiinsa ja reserveihinsä. Se voitti vain yhden ottelun ja sijoittui yhdeksänneksi.

9. marraskuuta 1997: Arsenal FC – Manchester United 3 – 2

Tätä peliä pidetään näiden kahden seuran välisen katkeran kilpailun alkuna. Arsène Wengerin johdolla lontoolaisseurasta oli tulossa yhä pelätympi kilpailija manchesterilaisseuralle. Arsenal FC oli aloittanut kauden vahvasti häviten vain yhden 13 pelatusta ottelusta. Mutta todellinen testi oli vasta tulossa, kun maan mestari Manchester United tuli vierailulle. 18-vuotias Nicolas Anelka teki ensimmäisen Valioliigamaalinsa, ja Patrick Vieira vei tilanteen 2-0-johtoon ennen puoliaikaa. United taisteli kuitenkin tiensä takaisin peliin Teddy Sheringhamin kahden maalin ansiosta, mutta David Platt ratkaisi pelin lopulta 3-2-lukemiin myöhäisellä pääpallolla. Arsenal kavensi eron Unitediin vain yhteen pisteeseen ja nousi toukokuussa kotimaan mestariksi ensimmäistä kertaa Wengerin aikakaudella. Se merkitsi näiden kahden seuran välisen kovan kilpailun alkua. Vuosina 1998-2004 Arsenal FC ja United jakoivat kaikki kotimaan mestaruudet keskenään: Gunners kolme ja Red Devils neljä.

5. toukokuuta 2009: Arsenal FC –Manchester United 1 –3

Vuonna 2009 seurat kohtasivat Mestarien liigan välierissä. Kun United oli voittanut kotistadionilla 1-0 ensimmäisessä osaottelussa, tasapeli oli määrä ratkaista Emirates Stadiumilla. Gunners uskoi vakaasti, että tänä vuonna heidän seuransa pääsisi vihdoin ja viimein Mestarien liigan finaaliin. Gunnersin epäonneksi peli oli ratkaistu, kun peliä oli käyty vain kymmenen minuuttia. Kun peliä oli käyty vain seitsemän minuuttia, Kieran Gibbs kompastui rangaistusalueella, ja seuraukset olivat katastrofaaliset. Ji-Sung Park käytti tilaisuuden hyväkseen, ja kymmenen minuutin kuluttua Cristiano Ronaldo ratkaisi pelin ennenaikaisesti: ilmiömäisellä vapaapotkulla noin 40 metrin päästä Manuel Almunian maalista portugalilainen teki maalin ja tilanne oli 0-2.

Tämän jälkeen peli kehittyi suoranaiseksi piinaksi Gunnersille ja sen faneille. Lannistuneena he näkivät vierailijoiden saavan tilaisuuden toisensa jälkeen. Silti vasta 60. minuutin kohdalla Ronaldo teki illan toisen maalinsa ja tilanne oli 0-3. Van Persie tarjosi lohtua kotijoukkueelle rangaistuspotkullaan. United varasi finaalipaikan suhteellisen helposti, vaikka joutuikin lopulta tunnustamaan FC Barcelonan paremmuuden Roomassa.

Faktoja: Arsenal FC – Manchester United

• Seurat kohtasivat toisensa 59 kertaa vuonna 1992 alkaneessa Valioliigassa. United selviytyi voittajana 25 kertaa, Arsenal voitti 16 kertaa.
• Ensimmäinen ottelu pelattiin 13. lokakuuta 1894. Manchester United tunnettiin tuolloin vielä nimellä Newton Heath ja Arsenal FC nimellä Woolwich Arsenal. Ottelu päättyi 3-3.
• Arsenal FC:n suurin voitto oli 5-0 FA Cupin neljännellä kierroksella 30. tammikuuta 1937.
• Arsenal FC:n paras maalintekijä keskinäisissä otteluissa on Thierry Henry. Hän on tehnyt Unitedia vastaan yhdeksän maalia.
• Kaudella 1997-1998 Arsenal FC pystyi kääntämään 12 pisteen tappion Manchester Unitediin nähden tä Seurasi välienselvittely Old Traffordilla. Overmars teki ottelun ainoan maalin ja viimeisteli näin Valioliigan historian suurimman ohituksen.

Molemmissa seuroissa pelanneet pelaajat

Yhteensä 16 pelaajaa on pelannut sekä Arsenal FC:ssä että Manchester Unitedissa. Useimmat heistä pelasivat tällä tavoin molemmissa seuroissa aikoina, jolloin seurojen välillä ei ollut suurta kilpailua. Monet pelaajat kuitenkin vaihtoivat seuraa aikoina, jolloin suhteet olivat paljon herkemmät. Jotkut siirrot olivat onnistuneita, toiset täydellisiä floppeja.

Andy Cole aloitti uransa Arsenal FC:n nuorisoseurassa ja liittyi sen ykkösjoukkueeseen vuonna 1989. Siitä huolimatta hän ei saanut mahdollisuuksia Gunnersissa, vaan hänet napattiin Fulham FC:hen ja Bristol Cityyn. Jälkimmäinen otti hänet vakituisesti haltuunsa 500 000 punnalla. Cole teki suuren vaikutuksen ykkösdivisioonaseurassa ja Newcastle United osti hänet vain vuotta myöhemmin. Siellä hänestä kehittyi tappava hyökkääjä, joka teki 70 liigaottelussa peräti 55 maalia.

Kahden kauden jälkeen Manchester United kolkutteli ovea. Keith Gillespie siirrettiin seitsemällä miljoonalla punnalla. Tämä summa ei nykyään aiheuta ihmetystä, mutta tuolloin se oli Englannin siirtosummien ennätys. Cole pelasi kuusi vuotta Manchester Unitedissa ja muodosti yhdessä Dwight Yorken kanssa loistavan hyökkäyskaksikon. Vuonna 1994 Cole päätti kauden Valioliigan parhaana maalintekijänä. Hänestä tuli Old Traffordilla viisinkertainen mestari ja voitti Mestarien liigan vuonna 1999. Cole teki yhteensä 93 maalia 195 ottelussa, ja häntä pidetään edelleen yhtenä manchesterilaisten historian parhaista hyökkääjistä.

Robin van Persie siirtyi Feyenoordista Arsenal FC:hen vuonna 2004 ja teki suuren vaikutuksen. Kahdeksassa vuodessa hän teki 279 ottelussa 132 maalia, ja vuonna 2012 hänestä tuli Valioliigan paras maalintekijä 30 maalilla. Hän kuitenkin näki Gunnersin putoavan hitaasti sarjataulukossa, eikä seura enää pystynyt kilpailemaan mestaruudesta. Niinpä van Persie siirtyi kesällä 2012 Manchester Unitediin 32 miljoonan euron palkkiolla. Ensimmäisellä kaudellaan uudessa seurassaan hänestä tuli heti maan mestari sekä Valioliigan paras maalintekijä. Seuraavana vuonna Ferguson jätti seuran, ja United putosi pois englantilaisen jalkapallon huipulta. Hyökkääjää itseäänkin kiusasi loukkaantumiset usein seuraavalla kaudella, ja kolmannen seurassa vietetyn vuoden jälkeen van Persie teki sopimuksen Fenerbahcen kanssa.

Danny Welbeck kävi läpi Manchester Unitedin nuoriso-akatemian, ja Alex Ferguson piti häntä tulevaisuuden tähtipelaajana. Loukkaantumiset tekivät kuitenkin tehtävänsä, ja kun Louis van Gaal nimitettiin vuonna 2014, hän hyväksyi sopimuksen, jonka myötä hyökkääjä siirtyi Arsenal FC:hen. Welbeck aloitti hyvin Arsenal FC:ssä, ja hän kosti van Gaalille tekemällä voittomaalin heidän välisessään ottelussaan FA Cup -turnauksessa. Tämän jälkeen Welbeck kärsi kuitenkin jälleen vakavasta loukkaantumisesta, mikä esti häntä pelaamasta joukkueessa täysimääräisenä pelaajana. Vuonna 2019 hän siirtyi vapaana pelaajana Watford FC:hen.

Tammikuussa 2018 kahden kilpailijan välillä toteutettiin paljon keskustelua herättänyt vaihtosopimus. Arsenal oli hankkinut Alexis Sanchezin FC Barcelonasta huomattavalla 43 miljoonan euron korvauksella vuonna 2014. Seuraavien neljän vuoden aikana chileläisestä kasvoi lontoolaisseuran avainpelaaja. Kun Sanchezin sopimus päättyi, Arsenal harkitsi pelaajan ennenaikaista passittamista ulos seurasta. Ratkaisu tähän tuli Manchesterista, kun tämä seura ehdotti vaihtokauppaa Henrikh Mkhitaryaniin. Armenialaishyökkääjä oli valittu Bundesliigan parhaaksi pelaajaksi entisessä seurassaan Borussia Dortmundissa, mutta ei pystynyt vakiinnuttamaan paikkaansa Manchesterissa. Seurat päättivät tunteettomasta, samanlaisesta vaihdosta. Odotukset olivat korkealla, mutta lopulta vaihtokauppa osoittautui flopiksi. Sekä Sanchez että Mkhitaryan eivät onnistuneet vakuuttamaan uusissa seuroissaan, ja molemmat joutuivat siirtymään puolentoista kauden jälkeen: Sanchez Inter Milaniin ja Mkhitaryan AS Romaan. Lopulta molemmat pelaajat myytiin pysyvästi, eivätkä he ole sen jälkeen palanneet Valioliigaan.

Muita molemmissa seuroissa pelanneita pelaajia ovat muun muassa Mikaël Silvestre (Unitedista Arsenaliin vuonna 2008), Viv Anderson (Arsenalista Unitediin vuonna 1987) ja Frank Stapleton (Arsenalista Unitediin vuonna 1981).

Emirates Stadium Arsenal FC vs Manchester United -ottelun aikana

Arsenal FC jätti legendaarisen Highburyn stadionin vuonna 2006 pelatakseen vastarakennetulla Emirates Stadiumilla. Vanha stadion, jossa oli 38 500 paikkaa, oli käynyt aivan liian pieneksi, eikä se tuottanut tarpeeksi tuloja. Stadion sijaitsi keskellä asuinaluetta, joten laajentaminen tuskin tuli kysymykseen. Uusi Emirates Stadium avattiin vuonna 2006, ja se tarjosi tilaa 60 000 kannattajalle. Silti heidän uusi kotistadioninsa ei onnistunut parantamaan heidän taloudellista voimaansa. Rakennuskustannukset olivat paljon ennakoitua suuremmat. Tämän seurauksena kalliimpia pelaajia ei voitu hankkia, ja seura putosi hiljalleen sarjataulukossa.

Taloudelliset ongelmat on nyt jo selätetty, mutta Arsenal FC ei voi enää kutsua itseään mestaruushaastajaksi. Silti Gunnersin lähes jokainen kotipeli on loppuunmyyty, ja kausikortin jonotuslistalla on edelleen yli 40 000 ihmistä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole suunnitelmia stadionin kapasiteetin lisäämiseksi entisestään. Tämä johtuu siitä, että jos näin tehtäisiin, myös metroasemia pitäisi laajentaa, sillä ne toimivat jo nyt ottelupäivinä maksimaalisella kapasiteetilla.

Onneksesi Voetbaltravel myy lippuja kaikkiin Arsenal FC:n tärkeimpiin otteluihin ja saat samalla taatusti vierekkäiset paikat matkaseurueesi kanssa stadionilla. Sinun on kuitenkin varmistettava, että hankit lippusi hyvissä ajoin, etenkin kun arkkivihollinen Manchester United saapuu kilpakumppaniksi. Ottelua Manchester Unitedia vastaan lontoolaisfanit odottavat innolla koko vuoden.

Käytännöllistä tietoa
Emirates Stadium sijaitsee Islingtonin kaupunginosassa, noin seitsemän kilometrin päässä Lontoon keskustasta. Voit matkustaa stadionille helposti julkisilla liikennevälineillä.

Metro on luonnollisesti paras vaihtoehto päästä ajoissa Manchester Unitedin huippuotteluun. Arsenalin metroasema on kolmen minuutin päässä stadionilta, ja sinne pääsee Piccadilly-linjalla. Finsbury Parkin asema on kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Emirates Stadiumilta. Tämän aseman etuna on se, että siellä on paljon enemmän tilaa kuin Arsenalin asemalla ja että sinne pääsee sekä Victoria- ja Piccadilly-metrolinjoilla että Great Northern Rail -junalla. Varsinkin ottelun jälkeen on kätevämpää matkustaa takaisin keskustaan Finsbury Parkista, sillä näin vältät Arsenalin metroaseman pitkät jonot.

Stadionille pääsee myös bussilla. Linjat 29, 43, 153, 259, 263, 271 ja 393 kulkevat keskustasta stadionille. Matka-aika on noin viisitoista minuuttia pidempi kuin metrolla.

Emirates Stadium – museo- ja stadionkierros
Arsenal FC vs Manchester United -jalkapallomatkalla kannattaa ehdottomasti tarttua tilaisuuteen ja käydä tutustumassa Emirates Stadiumiin sisältäpäin sekä ihastuttavaan Arsenal-museoon. Olemme koonneet kaikki tiedot yhteen paikkaan.

Arsenal Museum on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10-18.30 ja sunnuntaisin klo 10.30-16.30. Arsenal Museum löytyy itse Emirates Stadiumin sisältä. Sisäänkäynti on vastapäätä porttia E Northern Triangle Buildingissa, Ken Friar Bridge -sillan vieressä. Pääsyliput maksavat 10 puntaa, lapsilta 7 puntaa. Museossa voit tutustua seuran historiaan kaikessa rauhassa. Sieltä löytyy myös kaikki seuran historian paidat ja tietysti pokaalikaappi. Monet entiset pelaajat ovat myös lahjoittaneet museoon ainutlaatuisia esineitä. Siellä on esimerkiksi maalivahdin hanskat, joita Jens Lehman käytti koko Invincibles-kauden 2003-2004 ajan, jolloin seurasta tuli voittamaton mestari.

Jos haluat tutustua stadionin sisätiloihin, voit varata erilaisia stadionkierroksia, joihin sisältyy aina pääsy Arsenalin museoon. Varatuin kierros on tavallinen stadionkierros. Pääset tutustumaan Diamond Clubiin, pelaajien tiloihin, pukuhuoneisiin, media-aulaan, lehdistöalueeseen, pelaajatunneliin ja kentälle. Teet tämän omatoimisesti äänikierroksen avustamana, joka on saatavilla myös useilla muilla kielillä. Saat ilmaiset Arsenal-kuulokkeet ja henkilökohtaisen kierrostodistuksen. Tämän jälkeen voit tutustua rauhassa Arsenal-museoon. Kierros on tarjolla maanantaista sunnuntaihin kello 10.00-16.00. Hinta on 33 puntaa aikuisilta ja 22 puntaa 5-15-vuotiailta lapsilta. Kierrosta varten ei tarvitse varata tiettyä päivämäärää tai kellonaikaa. Lipunmyyntikoppi sijaitsee Armoury-seuramyymälässä, stadionin sisäänkäynnin yhteydessä.

Ottelupäivinä voit varata Matchday Tour -kierroksen. Ne ovat saatavilla kaikkiin kotiotteluihin, jotka alkavat klo 15 tai myöhemmin. Kierros kestää noin kaksi ja puoli tuntia ennen aloituspotkua. Sen jälkeen voit vielä vierailla Arsenal-museossa, joka on avoinna myös ottelupäivinä. Ottelupäiväkierros kestää tunnin, jonka aikana käydään johtajien sisäänkäynnillä, johtajien aitiossa, Diamond Clubissa, pelaajien sisäänkäynnillä, alakulhossa ja kotikatsomossa. Hinta on 35 puntaa aikuisilta ja 25 puntaa 5-15-vuotiailta lapsilta.

Kolmas vaihtoehto on varata Legends Tour. Tällöin vierailet kaikilla tavallisen stadionkierroksen kattamilla alueilla, mutta nyt seurassa on seuran legenda, joka kertoo sinulle kaiken ajastaan Gunnersissa, mukaan lukien pukuhuoneanekdootteja. Lisämaksusta järjestetään kyselytunti, jossa voit esittää kysymyksiä ja saat signeeratun valokuvan. Kierros kestää noin puolitoista tuntia. Kierroksen jälkeen voit jäädä stadionin sisälle tutustumaan alueisiin kaikessa rauhassa (kuten vakiokierroksella), minkä jälkeen pääset Arsenal-museoon. Hinta on 55 puntaa aikuisilta ja 35 puntaa 5-15-vuotiailta lapsilta.

Haluatko nähdä Arsenal FC vs Manchester United -ottelun livenä Emirates Stadiumilla?

Varaa Arsenal FC -jalkapallomatka

Arsenal FC:n logo

Arsenal FC perustettiin vuonna 1886 Etelä-Lontoon Woolwichin kaupunginosassa. Seuran perustivat alueella sijaitsevien kuninkaallisten asetehtaiden työntekijät. Seuran alkuperäinen nimi oli Dial Square, mutta se muutettiin pian Royal Arsenaliksi ja myöhemmin Woolwich Arsenaliksi. Koska seuralla oli yhteys asetehtaaseen, se sai pian lempinimen ”Gunners”. Vuonna 1913 seura muutti Highburyn kaupunginosaan, ja viittaus Woolwichiin poistettiin sen nimestä. Tykki on aina ollut keskeisellä sijalla logossa, vaikka sen ulkonäköä on muutettu useita kertoja. Ensimmäisessä vuodelta 1888 peräisin olevassa logossa oli kolme tykkiä. Vuonna 1925 tykki käännettiin ylösalaisin, ja sen piippu osoitti vasemmalle. Tykki palautettiin alkuperäiseen suuntaansa vuonna 2011.

Kilpi on toteutettu seuran punasinisin värein. Tarina siitä, miten Arsenal FC sai punaisen seuravärinsä käyttöönsä, on kuitenkin merkittävä. Vuonna 1886 Nottingham Forestista ostettiin kolme pelaajaa, jotka toivat mukanaan entisen seuransa peliasun. Tuolloin köyhtynyt seura päätti, että oli kustannustehokasta antaa myös muiden pelaajien pelata juuri tässä pelipaidassa. Heidän alkuperäinen pelipaitansa oli muuten väriltään tummemman punainen. Muut seurat puolestaan kopioivat Arsenal FC:n paidan. Esimerkkinä tästä on Sparta Praha, joka pelaa edelleen Arsenal FC:n alkuaikojen alkuperäisissä tummanpunaisissa väreissä.